365 biisiä: Valikoiva katsaus popmusiikin helmiin
Päätin dokumentoida 365 päivän ajan rakkauteni popmusiikkiin, musiikkijournalismiin sekä iänikuisiin listoihin - yksi mainio biisi vuoden jokaiselle päivälle.
maanantai 23. tammikuuta 2012
Loppuun hieman yhteenvetoa
365 biisin joukossa edustetuimmat vuosikymmenet ovat 60-luku (23,6 %), 00-luku (21,1 %) sekä 70-luku (19,2 %). Eniten biisejä (15) on vuosilta 1967, 1968, 1977 ja 2004.
Blogin vanhin biisi on vuodelta 1945 (This Land Is Your Land), uusimmat kaksi vuodelta 2011. Vuodesta 1954 vuoteen 2011 jokaista vuotta edustaa vähintään yksi biisi.
Yksi biisi per artisti -sääntöä tulin toisinaan kiertäneeksi hieman. Useammin kuin kerran blogissa esiintyivät muun muassa David Byrne (sekä Talking Headsin riveissä että Brian Enon kanssa), John Lydon (Sex Pistols ja Public Image Ltd), Paul Simon (Garfunkelin kanssa ja soolona) sekä lukuisat muut.
Monet kelpo artistit jäivät uupumaan listalta. Osa tarkoituksella, toiset unohtuivat. Seison kuitenkin näiden 365 biisin takana.
sunnuntai 15. tammikuuta 2012
Radiohead: Paranoid Android
15.1.2012: Radiohead: Paranoid Android (1997; Yorke/Greenwood/O'Brien/Greenwood/Selway)
Viime vuosikymmenten parhaalta bändiltä Radioheadilta, kuten monelta yhtyeeltä, olisin voinut valita päivän biisiksi kymmeniä muitakin raitoja. Kallistuin kuitenkin ilmiselvän valinnan puoleen: Paranoid Android oli aivan pakko saada mukaan.
Syntymättömien kananpoikien äänten ja juppien vastenmielisen verkostoitumisen maustama biisi on Radioheadin poikien mukaan kuvaus ’täydellisestä kaaoksesta’, illasta Los Angelesin suihkuseurapiirin parissa. Yhtyeen halveksunnan ja pakokauhun sekainen lyyrinen maailma saa pontta lohduttomasta äänimaisemasta; se ilmentää kaiken sen sekasorron, mihin sanat eivät pysty.
Radiohead: Paranoid Android
Viime vuosikymmenten parhaalta bändiltä Radioheadilta, kuten monelta yhtyeeltä, olisin voinut valita päivän biisiksi kymmeniä muitakin raitoja. Kallistuin kuitenkin ilmiselvän valinnan puoleen: Paranoid Android oli aivan pakko saada mukaan.
Syntymättömien kananpoikien äänten ja juppien vastenmielisen verkostoitumisen maustama biisi on Radioheadin poikien mukaan kuvaus ’täydellisestä kaaoksesta’, illasta Los Angelesin suihkuseurapiirin parissa. Yhtyeen halveksunnan ja pakokauhun sekainen lyyrinen maailma saa pontta lohduttomasta äänimaisemasta; se ilmentää kaiken sen sekasorron, mihin sanat eivät pysty.
Radiohead: Paranoid Android
lauantai 14. tammikuuta 2012
Mott the Hoople: All the Young Dudes
14.1.2012: Mott the Hoople: All the Young Dudes (1972; Bowie)
Nuori David Bowie fanitti kulttisuosiota nauttinutta Mott the Hooplea niin paljon, että kuultuaan yhtyeen aikeista ripustaa hanskat naulaan hän tarjosi heille omaa materiaaliaan levytettäväksi. Suffragette City ei Mottin pojille kelvannut (!); All the Young Dudesin bändi sen sijaan kelpuutti mielihyvin.
All the Young Dudes todistaa jälleen, että Bowien glam toimii paremmin kuin mikään muu glam. Ikoninen sukupolviraita on rehvakas mutta sydämellinen. Laulaja Ian Hunterin tulkinta tuo valoa ja toiveikkuutta Bowien synkähköihin sanoihin.
Mott the Hoople: All the Young Dudes
Nuori David Bowie fanitti kulttisuosiota nauttinutta Mott the Hooplea niin paljon, että kuultuaan yhtyeen aikeista ripustaa hanskat naulaan hän tarjosi heille omaa materiaaliaan levytettäväksi. Suffragette City ei Mottin pojille kelvannut (!); All the Young Dudesin bändi sen sijaan kelpuutti mielihyvin.
All the Young Dudes todistaa jälleen, että Bowien glam toimii paremmin kuin mikään muu glam. Ikoninen sukupolviraita on rehvakas mutta sydämellinen. Laulaja Ian Hunterin tulkinta tuo valoa ja toiveikkuutta Bowien synkähköihin sanoihin.
Mott the Hoople: All the Young Dudes
perjantai 13. tammikuuta 2012
Weezer: Buddy Holly
13.1.2012: Weezer: Buddy Holly (1994; Cuomo)
Paremman sanan puutteessa nörttirockin kuninkaalliset Weezer valitsivat ensilevynsä tuottajaksi Carsin nokkamies Ric Okasekin. Päätös oli hyvä: miehen käsialaa on Weezerin tunnusmerkiksi muodostunut kirkas kitarasoundi, joka oli virkistävä tuulahdus 90-luvun synkistelyyn taipuvaisen kitararockin joukossa.
Debyytin riemastuttava kakkossingle Buddy Holly on tavattoman toimiva sekoitus ironiaa ja viattomuutta. Mainion purkkamainen melodia tarttuu ensi kuulemalta, ja kertosäkeeseen on yksinkertaisesti pakko yhtyä mukaan.
Weezer: Buddy Holly
Paremman sanan puutteessa nörttirockin kuninkaalliset Weezer valitsivat ensilevynsä tuottajaksi Carsin nokkamies Ric Okasekin. Päätös oli hyvä: miehen käsialaa on Weezerin tunnusmerkiksi muodostunut kirkas kitarasoundi, joka oli virkistävä tuulahdus 90-luvun synkistelyyn taipuvaisen kitararockin joukossa.
Debyytin riemastuttava kakkossingle Buddy Holly on tavattoman toimiva sekoitus ironiaa ja viattomuutta. Mainion purkkamainen melodia tarttuu ensi kuulemalta, ja kertosäkeeseen on yksinkertaisesti pakko yhtyä mukaan.
Weezer: Buddy Holly
torstai 12. tammikuuta 2012
Modest Mouse: Float On
12.1.2012: Modest Mouse: Float On (2004; Brock/Gallucci/Judy)
Toisinaan kärsivällisyys palkitaan. Reilut kymmenen vuotta pieniä yleisöjä viihdyttänyt indieyhtye Modest Mouse myi platinaa neljännellä studiolevyllään Good News for People Who Love Bad News. Menestyksen heille suo; etenkin kun musiikki ei ollut ottanut valtavaa harppausta valtavirtaan päin, vaan oli yhä kulmikasta ja omintakeista.
Yllätyksiäkin levyllä toki piisaa. Jokseenkin pessimistisellä maailmankatsomuksella siunattu keulahahmo Isaac Brock on kääntänyt sopivasti kelkkansa levyn mainiolla ensisinglellä: poikkeuksellisen positiivinen Float On lienee yhtyeen rakastetuin biisi.
Modest Mouse: Float On
Toisinaan kärsivällisyys palkitaan. Reilut kymmenen vuotta pieniä yleisöjä viihdyttänyt indieyhtye Modest Mouse myi platinaa neljännellä studiolevyllään Good News for People Who Love Bad News. Menestyksen heille suo; etenkin kun musiikki ei ollut ottanut valtavaa harppausta valtavirtaan päin, vaan oli yhä kulmikasta ja omintakeista.
Yllätyksiäkin levyllä toki piisaa. Jokseenkin pessimistisellä maailmankatsomuksella siunattu keulahahmo Isaac Brock on kääntänyt sopivasti kelkkansa levyn mainiolla ensisinglellä: poikkeuksellisen positiivinen Float On lienee yhtyeen rakastetuin biisi.
Modest Mouse: Float On
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
Television Personalities: This Angry Silence
11.1.2012: Television Personalities: This Angry Silence (1981; Treacy)
Dan Treacyn luotsaama, kokoonpanoaan alati vaihdellut Television Personalities loi popmusiikin lukuisista eri aineksista omaleimaisen, energiaa pursuavan keitoksen. Yhtyeen nokkela hyväntuulisuus ja lukuisat popkulttuuriviittaukset tuntuvat näin jälkikäteen varsin 2000-lukulaisilta.
70-luvun punkin ja post punkin elementtejä hyödyntävä This Angry Silence on tarttuvan pintansa alla melko tummasävyinen, jopa epätoivoinen popkappale. Hurmaavan lo-fi-henkinen tuotanto on ajanmukaisen kotikutoinen.
Television Personalities: This Angry Silence
Dan Treacyn luotsaama, kokoonpanoaan alati vaihdellut Television Personalities loi popmusiikin lukuisista eri aineksista omaleimaisen, energiaa pursuavan keitoksen. Yhtyeen nokkela hyväntuulisuus ja lukuisat popkulttuuriviittaukset tuntuvat näin jälkikäteen varsin 2000-lukulaisilta.
70-luvun punkin ja post punkin elementtejä hyödyntävä This Angry Silence on tarttuvan pintansa alla melko tummasävyinen, jopa epätoivoinen popkappale. Hurmaavan lo-fi-henkinen tuotanto on ajanmukaisen kotikutoinen.
Television Personalities: This Angry Silence
tiistai 10. tammikuuta 2012
Leonard Cohen: Suzanne
10.1.2012: Leonard Cohen: Suzanne (1967; Cohen)
Suurten kysymysten äärellä viihtyvä kanadalainen laulaja-lauluntekijä Leonard Cohen päätti 60-luvulla kokeilla siipiään folkmuusikkona, kun miehen kirjallinen ura ei ottanut tuulta alleen. Cohen on pysynyt uskollisena pohdiskelevalle, lyyriselle tyylilleen jo yli neljän vuosikymmenen ja reilun kymmenen studioalbumin ajan.
Miehen Songs of Leonard Cohen -ensilevyn upea avausraita, lukuisia kertoja versioitu Suzanne on lähestulkoon täydellinen balladi. Sen maalailevat, tulkinnanvaraa jättävät sanat sekä viehättävä melodia pukevat hienosti toisiaan.
Leonard Cohen: Suzanne
Suurten kysymysten äärellä viihtyvä kanadalainen laulaja-lauluntekijä Leonard Cohen päätti 60-luvulla kokeilla siipiään folkmuusikkona, kun miehen kirjallinen ura ei ottanut tuulta alleen. Cohen on pysynyt uskollisena pohdiskelevalle, lyyriselle tyylilleen jo yli neljän vuosikymmenen ja reilun kymmenen studioalbumin ajan.
Miehen Songs of Leonard Cohen -ensilevyn upea avausraita, lukuisia kertoja versioitu Suzanne on lähestulkoon täydellinen balladi. Sen maalailevat, tulkinnanvaraa jättävät sanat sekä viehättävä melodia pukevat hienosti toisiaan.
Leonard Cohen: Suzanne
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)