Kalifornialaisella yläasteella perustettu CCR koki takapakin vuonna 1966, kun puolet jäsenistä (John Fogerty ja Doug Clifford) kutsuttiin asepalvelukseen. Molemmat välttivät onnekseen Vietnamiin joutumisen, mutta sodan varjo näkyi vahvasti heidän musiikissaan. Willy and the Poor Boys -levyn (viimeinen CCR:n vuonna 1969 julkaisemasta kolmesta albumista) raita Fortunate Son on oiva esimerkki tästä.
Fortunate Son kuuluu kiistatta protestilaulujen kärkikastiin. Sanat ovat kansanomaisessa terävyydessään omaa luokkaansa. Näemmä kirjaimellisuus ei kuitenkaan auta, sillä sotamaanikot ovat sittemmin valjastaneet sen ajamaan omaa asiaansa. Jotkut vaan eivät ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti