maanantai 24. lokakuuta 2011

The Clash: Spanish Bombs

24.10.2011: The Clash: Spanish Bombs (1979; Strummer/Jones)


Brittipunkin ensimmäisen aallon tuotoksiin kuulunut ja CBS:n kanssa levytyssopimuksen solmiessaan koko genren kaupallistumisen halveksituksi ilmentymäksi muuttunut The Clash oli paljon enemmän kuin silkka punkbändi. Tämän todistaa viimeistään nelikon kolmoslevy, mestariteos London Calling, jonka aikana yhtye iskee pöytään lähestulkoon kaikki mahdolliset rockmusiikin alalajit skasta souliin ja rockabillyyn. 

Upealla Spanish Bombsilla Joe Strummer puolustaa Espanjan sisällissodan vapaustaistelijoita tunnusomaisen idealistisella tyylillään. Strummerin mukaansatempaava laulu, rikkaan visuaaliset sanat ja bändin energisesti rytmittämä melodia sointuvat komeasti yhteen. 


sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Justice: D.A.N.C.E.

23.10.2011: Justice: D.A.N.C.E. (2007; Augé/de Rosnay)


Ranskalainen elektrohouseduo Justice rämähti kansainvälisen yleisön tietoisuuteen Cross-albumillaan vuonna 2007. Miesten ideana oli levyttää albumillinen ’ooppera-diskoa’; luonteikasta musiikkia joka suorastaan vaatisi väkeä tanssilattialle. Ooppera-diskosta en tiedä, mutta kaksikon virkistävä sekoitus retroa ja futurismia toimii kyllä. 

Levyn valtavirtaan iskenyt johtoraita D.A.N.C.E. on miesten kunnianosoitus Michael Jacksonille. Biisin lähestulkoon lapsenomainen into on tarttuvaa, ja tuskin popin kuningas itsekään pettyi näin mainiosta tribuutista.  


lauantai 22. lokakuuta 2011

B.B. King: The Thrill Is Gone

22.10.2011: B.B. King: The Thrill Is Gone (1969; Darnell/Hawkins)


Yksi kaikkien aikojen kitaristeista, vielä kunnioitettavassa yli 80 vuoden iässä ahkerasti keikkaileva B.B. King matkasi nuorena miehenä mississippiläiseltä puuvillaplantaasilta tiskijukaksi Arkansas’n West Memphisiin. Täällä tapaaminen blueslegenda T-Bone Walkerin kanssa sai Kingin vakuuttuneeksi siitä, että nuoren miehen oli itsekin korkea aika hankkia sähkökitara. Loppu on, kliseistä kyllä, historiaa. 

Kingin rakastetuimpiin levytyksiin kuuluu verevä versio 50-luvun bluesklassikosta The Thrill Is Gone. Komea jousisovitus säestää Kingin sielukasta kitaraa. Biisi sointuu hienosti livenä vuosikymmenestä toiseen. 


perjantai 21. lokakuuta 2011

Fatboy Slim: The Rockafeller Skank

21.10.2011: Fatboy Slim: The Rockafeller Skank (1998; Fatboy Slim/Barry/Terry/Hall)


Monien aliasten mies Norman Cook tunnetaan parhaiten Fatboy Slim -nimellä. Miehen kädenjälki näkyy erityisesti vuosituhannen vaihteen elektroskenessä, jolloin hän muutaman muun artistin ohella esitteli big beatin suurelle yleisölle. Fatboy Slimin läpimurtolevy You’ve Come a Long Way, Baby nousi brittiykköseksi vuonna 1998 ja poiki joukon riemukkaita klubihittejä. 

Levyn tarttuvaa The Rockafeller Skankia ei voi syyttää turhasta hienovaraisuudesta. Cook kuitenkin todistaa olevansa huippuluokan tuottaja, saaden teoriassa järjettömältä tuntuvan toistojen määrän toimimaan äärimmäisen hyvin. 


torstai 20. lokakuuta 2011

The Rolling Stones: Gimme Shelter

20.10.2011: The Rolling Stones: Gimme Shelter (1969; Jagger/Richards)


60-luvun lopussa Rolling Stones katsoi ympärilleen kenties tarkemmin kuin yksikään muu sen englantilaisista aikalaisista. Stonesin vuosikymmenen viimeinen levy Let It Bleed, ja etenkin albumin avausraita Gimme Shelter, tiivistää mainiosti ajan liipaisinherkän ilmapiirin. 

Gimme Shelterin hengästyttävä viisiminuuttinen enteilee pahaa alusta loppuun: basson värinä, Jaggerin tuhon kuvastoa maalaileva kerronta ja Merry Claytonin vauhkoontunut taustalaulu tuovat lihaksi kaaoksen ennen maailmanloppua. 


keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Felt: Primitive Painters

19.10.2011: Felt: Primitive Painters (1985; Deebank/Lawrence)


Lontoolaisen Cherry Redin avainartisteihin kuulunut Felt on oppikirjojen mukaista alternativea: bändin nimi napattiin Televisionin Venus-raidalta, ja keulahahmo Lawrence alleviivasi omaa arvoituksellisuuttaan käyttämällä silkkaa etunimeään. Lisäksi Feltin levyjen nimet olivat huomionarvoisia ja itsessään. 

Nelosalbumi Ignite the Seven Cannonsin tuotti Cocteau Twinsin Robin Guthrie. Miehen kädenjälki näkyy eritoten Primitive Paintersilla. Guthrien bänditoverin Elizabeth Fraserin laulamat eteeriset taustat pukevat upeasti Lawrencen maalaamaa maisemaa.