1965 oli Bob Dylanille ratkaiseva vuosi. Kytkiessään kitaransa vahvistimeen Newportin folkfestivaaleilla hän aiheutti pahimman sekasorron musiikkipiireissä sitten Stravinskin Kevätuhrin ensiesityksen. Tämän lisäksi hän julkaisi kaksi upeaa albumia, Bringing It All Back Homen ja Highway 61 Revisitedin, jotka loitonsivat Dylania entisestään folkmusiikista.
Bringing It All Back Homen beat-henkinen It’s All Right Ma, I’m Only Bleeding on lähestulkoon apokalyptinen kannanotto. Dylanin lyriikat ovat tunnetusti väkeviä, mutta harvoin tässä mittakaavassa. Jokainen lause on tulenkatkuinen, ja Dylanin tulkinta vähäeleisen henkeäsalpaavaa. Tässä on nuori vihainen mies, jolla todella on jotain sanottavaa – ja miten hän sen sanookaan! Vapiskaa, valtiovalta, suuryritykset, epäpyhät saarnamiehet ja tekopyhät hurskastelijat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti